Kyllä ja oikein urakalla. Mutta toisaalta on mukavaa tehdä suuria löytöjä asioista, joita ei muista omistavansa. Tällainen oli eilen autotallin hyllyltä löytynyt luonnon valkoinen lankakerä. Eikä ko. kerä ole edes pienimmästä päästä...

Painoa 1070 grammaa ja lanka on ohuenohutta puuvillaa, paksuus noin 1 mm. Se on epätasaista ja näen sen jo udeina erilaisina huiveina, värjättyinä tietenkin. Mittasin langasta eilen 10 metrin pätkän ja laitoin keittiön vaa'alle. Paino näytti edelleen nollaa. Joko on vaa'assa vika tai lankaa on TOSI PALJON. Eilen sitten jo kokeilin elintarvikeväreillä punaista ja mustaherukalla liilaa. Molemmat onnistuivat muuten hienosti, mutta kaltevalle tangolle laitoin vyyhdet väärään järjestykseen kuivumaan. Märempi tumma väri valui tankoa pitkin punaiseen ja lopputuloksena on pieni pätkä liilaa metrin välein.

Eilen illalla aloittelin myös huivia siitä aikaisemmin värjäämästäni marjapuuron värisestä langasta. Ei pitäisi katsoa telkkaria samlla, kun yrittää hämärässä virkata... 170cm pitkää huivi virkattuna neljä kerrosta ja viides menossa, kun huomasin edellisen kerroksen puolessa välissä virheen! Salomonin solmuilla sen vielä huomaa niin hyvin. Tämän illan projektina siis purkaa takaisin päin muutamat metrit lankaa.

Tänään ostoksilla mukaani tarttui paperileikkuri. Halpa, mutta ajaa asiansa. Suomalaisesta kirjakaupasta 6,90 kolmella erilaisella terällä.

Lisäksi tuli sorruttua skräppäys-settiin. Oli tarjouksessa 10€ ja sisälsi kansion lisäksi yksivärisiä ja kuviollisia papereita, kuvapohjia, liittimiä, tageja, kirjaintarroja ja liiman. Happovapaa setti. Ehkä nyt saan aloitettua suunnitellun scrapbookin tuosta autotalliprojektista... Mutta siitä ei vielä sen enempää.