Eli kun pitkän tauon jälkeen on ottanut kutimet käteen, on hiukan jännittänyt... Miten se sujuu? Kestävätkö sormet? Osaanko enää mitään? Hyvin se onnistui, osasin ainakin luoda silmukat, neuloa ainaoikein ja vielä päätelläkin silmukat! Eikä ole edes sormet kipeät. Kaulahuivi tuli valmiiksi ja menee mieheni kaulaan killumaan...

Ruskeakirjavasta Novitan HipHopista ainaoikein 8. puikoilla.

Eilen illalla kokeilin myös virkkausta. Sitä en ole tehnyt sen jälkeen, kun sain omien lasten kastemekon valmiiksi keväällä 2001. Nyt oli varastosta löytynyttä chenille lankaa ja tarkoituksena tehdä salomoninsolmuilla kolmiohuivi... Ei osaa niin ei osaa. Helpotin siis työtäni :-) Ketjusilmukoilla pitkä ketju ja siihen sitten niitä salomoninsolmuja... Ainakin vielä näyttää hyvältä, vaikkei niin pitkää matkaa olekaan valmiina. Pitää olla hiukan luova näissäkin asioissa (mennä sieltä missä aita on matalin).

Tänään tuli sitten taas vähän shoppailtua. Kun kerran neulominen sujui, niin miksen sitten tekisi enemmänkin? Tässä siis langat kummitytön kaulahuiviin.

Novitan isoveli color.

Tykästyin väriin ja kun kummitytön koulureppu on kirkkaan punainen ja haalarit puna-siniset, niin toihan on just passeli ;-)

Eikä muuta kuin puikot heilumaan!