Sunnuntaiaamuna valmistui se viimeinenkin vaihtaripipo. Langoiksi käly toi kerän mustaa ja kerän punaista Ainoa. Vaatimuksena oli, että pipon on oltava muuta kuin tyttömäinen. Kun kerran pipon tuleva käyttäjä ei ollut mukana niin päädyin tuttuun ja turvalliseen ribbipipoon. Päätin myös kokeilla, miten onnistun suunnittelemaan liekkikuvion itse ja toteuttamaan sen ribbipipoon. Lopputulos oli kohtalainen, mutta kuvaa siitä ei ole. Viimeisiä silmuikoita päättelin appiukon keinustuolissa, kun käly silitteli mun iltapukuni saumoja oikoseen sovitusta varten. Yritän nappailla kuvan, jahka pipo ja sen käyttäjä saapuvat jälleen tänne Satakuntaan.

Ruskeasta Ainosta aloittelin silloin joskus itselleni ribbineuletta. Takakappale valmistui viime viikon alkupuolella. Tämän jälkee puikot valloittikin Gjestal Spinnerin ruskeankirjava Topp Mohair, joka alkoi muotoutua Fifiksi. Salmaikkiruutuja on nyt vierekkäin 12 kappaletta ja vajaa kerä lankaa kulunut. Molemmat hommaamani kerät ajattelin tuohon huiviin soluttaa. Mallikerta oli helppoa opetella ja lanka hankalaa purkaa ;-) Vaikeuksien kautta voittoon... Ainot saavat odotella puikkojen vapautumista tai minun pitää vierailla puikkoja myyvässä liikkeessä.