Hiukan on aikaa kulunut viime postauksesta. Elämä häiritsee harrastuksia. Jos jaksaisin ja haluaisin, voisin kirjoittaa pitkän valitusvirren viime viikoista, mutta en halua enkä jaksa. Ainoa valitus on, että meidän pöytäsirkkeli ei ole mun kaveri. Olohuoneeseen piti saada rahi, jonka sisään saisin lykätä keskeneräisyyksiä pois silmistä. Reippaasti aloitin projektin itse ja jiirisahalla laitoin runkoa varten lankkua pätkiksi. Mies auttoi rungon kasaamisessa. Levyjen sirkkelöinnin aloitin, mutta kun ei kone ollut kaveri, jatkoi mies sen loppuun. Pehmusteita ja kankaita niitattiin yhdessä paikoilleen. Nyt kaikki keskeneräiset neuleet ja ristipistot on kannen alla piilossa.

Tai siis melkein kaikki. Tuo punainen mytty on reunuksia vaille valmis kummitytön bolero. Mallia otin uusimmasta Novitasta. Valmis työ esitellään toivottavasti jo ensi viikon alussa. Silloin lähtee myös eräs kirjekuori maapallon toiselle puolelle. Siitä lisää sitten, kun on tavoittanut määränpäänsä.