Nyt pääsee taas nettiin omalta koneelta :-) Helatorstaina nukuttiin jo yö uudessa kodissa. Hyvin on pojatkin kotiutuneet. Tavarat hakee paikkojaan ja paljon on vielä appivanhempien tavaroita täällä, mutta kaikki ajallaan. Nyt on lupa hiukan hengähtää ja nauttia olosta; opinnäytetyö raportoitu! Ehkä nämä tavarat hakeutuvat jouluun mennessä paikkoihinsa...

Salaisen ristipistoystävän tiimoilta olen itseni paljastanut. Lähetysteni kohteena oli Illinkilli. Kun sain alussa hänen tietonsa, iski paniikki. Toiveet olivat niin erilaisia kuin omani, että epäilin mokaavani koko homman. Ilmeisesti paketit ovat olleet mieluisia. Kuvia en muuten huomannut ottaa yhdestäkään paketista, mutta Illinkilli on kuvannut saamansa paketit. Itsellä on vielä jännitysmomentti päällä: "Kuka on Salainen ristipistoystäväni?"

Outin yllyttämänä laitoin ilmoittautumisen myös Fufoiluihin. Sille kyllä kieltämättä on tarvetta... Anoppi ei edes vienyt muuton yhteydessä pahinta murheenkryyniäni mukana.

Minä olen tehnyt paidan takakappaleen vuonna 1998(?) ja heti perään aloitin etukappaletta. Sitten sanoi kädet stopin neulomiselle, joten anoppi jatkoi etukappaleen loppuun. Anoppi aloitti myös hihoja tekemään samaan aikaan, mutta niissä tuli virhe värien kanssa ja se jäi vaiheeseen. Minä otin paidan työn alle alkutalvesta ja purin toista hihaa siihen asti, missä virhe oli tapahtunut. Huomatakseni kuitenkin parin kerroksen jälkeen, että olisi pitänyt purkaa se toinen hiha... En aio purkaa sitä toista hihaa, vaan tehdä toisenkin sillä "väärällä" värillä. Kuka huomaa, jos hihojen taustavärinä on pienen pätkän ajan tumman harmaa, kun sen kuuluisi olla havunvihreä? Kyllä tästä joskus vielä paita miehelle tulee. Käyttääkseen paitaa, mies kyllä tarvitsee roiman lihotuskuurin tai minun pitää leikellä sivuista pois. Ai mikä mallitilkku? No, öh. Se nyt vaan ei kuulu mun neulontametodeihin (tai ei kuulunut ainakaan 10 vuotta sitten).