Jo viime viikon alkupuolella alkoi päänsärky jäytää ohimoilla. Itse yritin vaivaa lääkitä lähes kaikilla pillerilaaduilla mitä lääkekaapista löytyi. Siis myös niillä kammotuksilla, joita leikkauksen jälkeen määrättiin ja jotka aiheuttivat "lieviä" harhoja. Eipä lääkitykset auttaneet ja niinpä jouduin turvautumaan lauantai-illalla päivystyksen tarjoamaan apuun. Saahan sitä coktail-tilaisuuden noinkin aikaiseksi... Pääsin suoraan sairaalan puolelle ja "migreeni-coktailin" suoneen. Noin 40 minuutissa olo helppasi huomattavasti. Kotiutumisen jälkeen on päänsärky yrittänyt palailla muutamaan otteeseen, mutta nyt ollaan pärjätty hieman miedommilla lääkkeillä. Koulun käynti tuppaa kärsimään tästä alituisesta sairastelusta... Perjantain ja lauantain luennot oli pakko jättää väliin, joten nyt odottelen vastausta opettajalta, että miten nuo pakolliset luennot jatkossa voin suorittaa.

Koulun suhteen löytyi myös positiivisia yllätyksiä. Luentoja ja tunteja on tullut uuteen blokkiin jatkuvasti lisää. Tunti sinne ja toinen tänne ei alkuun tuntunut pahalta, mutta kun rupesin tarkemmin tuota tuntisuunnitelmaa tutkimaan, alkoi myös ahdistus... Puolikuntoisena 13.00-20.45 päivät eivät oikein innosta. Kun nyt on aluillaan ruotsin preppaava kurssi, ajattelin tiputtaa sen pois, koska selvisin puhtain paperein tasokokeesta. Vapaavalinnaiset opintopisteet vaativat täydennystä jatkossa jostain muualta. Kun lopulta pääsin tutkailemaan hopsiani, niin sainpahan todeta, etten ole koskaan edes ko. ruotsin kurssille ilmoittautunut... Siis taas kerran turhaa stressiä. Sen hankkimisessa olen nykyään jo lähes mestari. Kun ei ole ruotsia, jää yksi lauantai vapaaksi ja lisäksi useat päivät lyhenevät huomattavasti. IHANAA!

Viikonlopun saldona oli sitten kouluasioiden ja päänsäryn selättämisen lisäksi myös useita litroja omenahilloa, muutamia rasioita puolukkasurvosta ja maalattu vessan seinä. Kuvia tuolta remontista pitää edelleen odotella, koska kamera oli jälleen väärässä paikassa. Pitänee joku päivä talsia tuo 50 metriä, jotta saan ne kuvat napattua... Pipoperhe kasvoi yhdellä, joten nyt myös miehen pää pysyy lämpimänä talven viimoissa. Muuten käsityörintama painottui lahjoihin, joten niistä ei sen enempää.

Nyt aika lopetella tämä raapustus ja laittautua valmiiksi uuden asian oppimiselle. Tänään alkaa sisätaudit.